sunnuntai 29. toukokuuta 2011

La Gente Esta Muy Loca

Heippa taas blogiseni!

Kävin Ibizalla ja vanhenin!

Ibizalla tuli siis pyörähdettyä maailman isoimmassa vaihtareille tarkoitetussa tapahtumassa. Saari on todellakin maineensa veroinen ja suurinosa mitä tapahtuu Ibizalla jääköön Ibizalle. Allekirjoittaneen kamera myös sanoi saarella sopimuksensa irti (en tiputtanut/hajottanut/uittanut sitä, se vain meni mystisesti rikki), joten sillä selittyy kuvien vähäinen määrä. Vähäisiä kuvia korvaamaan kuitenkin kliseisin video ikinä, jonka tarkoitus on promota kyseistä reissua:



Heti alkuun ESN onnistui yllättämään järjestyneellä bussien lastauksella. Busseista oli etukäteen nimilistat ja mikäli kaikki olisivat olleet ajoissa bussitkin olisivat startannet ajoissa (verrattuna Valencian reissun kahden tunnin lähdön viivästymiseen puoli tuntia ei tuntunut missään)!! Bussimatka oli sitä mitä saattoi jälleen odottaakin ja bussimatkan jälkeen edessä oli vielä laivamatka. Ennen laivaan astumista kaikille jaettiin vesipyssyt ja olo oli aika absurdi leikkiessä vesisotaa Välimerellä tähtitaivaan alla laservalojen ja DJ:n tahdittaessa menoa. Alkusoittoa upealle reissulle!


Ibizalle saavuttiin neljän aikoihin aamuyöstä ja yllätys oli melkoisen positiivinen kun vastassa oli kahden makuuhuoneen ja olohuoneen huoneisto keittokomerolla ja merinäköalalla. Päivän valjettua löytyi myös kaksi uima-allasta, biljardipöytää jne.,  meri oli aivan ikkunan alla, ja rannoille n. 5 minutin kävelymatka.. Matkan hintaan kuului jokaiselle illalle pääsyliput vähintään yhteen isoon yökerhoon ja yksi juoma. Lisäksi ensimmäisenä aamuna saimme tervetulopaketin, johon kuului mm. t-paita, aurinkolasit, hattu jne.
Näkymä huoneistomme parvekkeelta
Yksi monista rannoista

Rantapäivän jälkeen suuntasimme busseilla toiselle puolelle saarta ensin katsomaan auringonlaskua Cafe del Marille ja sieltä Edeniin, ensimmäiseen isoon yökerhoon. Suurin osa Ibizan yökerhoista sijaitsevat hieman kauempana Eivissan kaupungista (useat keskellä ei mitään), joten meille oli järjestetty myös bussikuljetukset ympäriinsä, niin baareihin kuin sieltä poiskin. Koska käynnissä ei ollut vielä kuumin sesonki, ei baarien juomien hinnatkaan poikenneet juurikaan Madridin vastaavista.

Seuraavana päivänä oli ohjelmassa vierailu läheiselle Formenteran saarelle. Laivaa odoteltiin alkuperäisestä aikataulusta poiketen muistaakseni n. kaksi tuntia, mutta onneksi vieressä oli hiekkaranta, joten ei ongelmia! Formenteran saari on pitkälti luonnonsuojelualuetta, ja monet vuokrasivat jeeppejä, pyöriä, mönkijöitä ja skoottereita tutustuakseen saareen helpommin. Me päätimme kävellä, ja muutama rakkohan siitä seurasi.. Myöskin tällä saarella espanjalaiset tienviitat loistivat poissaolollaan, siitä suomalaisille pari rakkoa lisää. Kuitenkin kaunis saari ja hienoja maisemia, upeita rantoja unohtamatta.
Formentera

Formentera

Illalla olivat vuorossa kouluasu-teemabileet maailman isoimmassa yökerhossa. Reissulle tyypillisesti aina edellisen illan jälkeen ajatteli, että nämä olivat kyllä parhaat bileet ikinä, mutta seuraavat onnistuivat aina ihmeellisesti ylittämään edelliset. Niin tälläkin kertaa. Näitä(kään) bileitä on mahdotonta kuvailla sanoin, ainoa sana joka tulee mieleen, on ikimuistoiset!

Rannalla ja altaalla oli taas hyvä kerätä voimia seuraavaan koitokseen, joka alkoi jo hyvissä ajoin auringon vielä lämmittäessä: vaahtobileet! Kyseessä oli jälleen paikka keskellä ei mitään. Palmujen keskellä oli uima-altaita ja suuri vaahtoallas, hyvää musaa, aurinkoa ja hyvää seuraa! Vaahtobileistä jatkettiin vielä Paradisen vesibileisiin. Alkuun Paradise oli vain upea yökerho, mutta jossain vaiheessa iltaa erään korokkeen yläpuolelta alkoi sataa vettä samaan aikaan kun tanssilattian ympäriltä nousi suihkulähteet, jotka muuttivat tanssilattian kahluualtaaksi! Odotan innolla, koska tämä konsepti rantautuu Suomeen!

Viimeinen päivä loikoiltiin taas rennosti rannalla ja valmistauduttiin henkisesti euroviisuihin! Päivällä olisivat olleet vielä yhdet isot beachpartyt, mutta allekirjoittaneen kisakunto alkoi olla vähissä. Euroviisujen jälkeen oli viellä suunnattava viimeisiin bileisiin Spaceen. Kyseessä olivat naamiaiset ja aika makeita naamioita porukka oli hankkinutkin!

Seuraavana aamuna oli aika hiljaista porukkaa (muutama Duracel-pupua lukuunottamatta). Sääkin oli yön aikana harmaantunut ja viilentynyt huomattavasti. Lähtö oli taas tutusti ja turvallisesti useamman tunnin myöhässä. Laivalla meininki oli aika hiljaista tulomatkaan verrattuna ja hiljaisena se jatkui vielä bussissakin Queenin livetaltioinnin pyöriessä taustalla. Arki häämötti kaikilla nurkan takana.

Madridissa vastassa olikin pienimuotoinen yllätys, kun ennen Solia aloin ihmetellä miksi kaikki rakennukset on töhritty. Solilla vastassa oli mielenosoittajia ja pieni telttakylä. Kylä kasvoikin siinä viikon aikana ja parhaimmillaan paikalla oli yli 30 000 ihmistä! 22.5 oli useissa Espanjan kunnissa vaalit ja maan taloudellisen tilanteen ollessa hyvin kaikkien tiedossa ihmiset vaativat muutosta. Mielenosoitusten takana oli erityisesti nuoriso, sillä 18-25-vuotiaista nuorista joka 40% on työttöminä. Maan työttömyystuet ja sosiaaliturvat eivät aivan vedä vertoja Suomelle, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää vanhempien luona asuminen. Mielenosoitukset jatkuivat vielä vaalien jälkeenkin ja jatkuvat edelleen. Mielenosoittajat eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet väkivaltaisia ja poliisikin on puuttunut mielenosoituksiin täällä vain kerran. Saa nähdä miten käy jos tilanne pitkittyy, Barcelonassa ovat käytössä olleet jo kumiluodit ja naamakirjan perusteella liike saa paljon myös kansainvälistä tukea.

Kuluneelle viikolle sattuivat myös syntympäiväni, ensimmäiset sellaiset poissa Suomesta. Päivä oli aivan ihana ja iso kiitos siitä kuuluu uusille ystäville. Jännä miten muutamassa kuukaudessa ihmisistä, joiden olemassaolosta et puolivuotta sitten tiennyt mitään, tulee niin läheisiä. Varasimme porukalla vielä tyttöjenmatkan Portugalin Albufeiraan ennen paluuta kotiin.

Lentolippu Suomeenkin on jo ostettu ja aikaa jäljellä alle kuukausi. En olisi ikinä lähtiessäni uskonut, että ajatus Suomeen paluusta on näin vaikea. Toisaalta kaipaa sukulaisia ja ystäviä, hyvää ruokaa ja odottamassa on monta mielenkiintoista juttua mutta toisaalta tännekin on ehtinyt kehittyä oma arki ja verkosto, josta lopullisesti luopuminen kauhistuttaa. Noh murehdin sitä myöhemmin, nyt keskityn nauttimaan viimeisistä viikoista täällä. Nauttikaa tekin, sillä pian olen siellä taas teidän kaikkien "ilona" ;)!

Hasta luego!