ROAD TRIP

Otsikko selitelkööt puolestani taas pitkähköksi venähtänyttä blogihiljaisuutta. Semana Santan kunniaksi saimme reilu kuukausi sitten loistoajatuksen, lähdetään rod tripille Etelä-Espanjaan! Kaverinikin oli sopivasti saapumassa nurkille oman pääsiäslomansa viettoon Pariisista, joten ajatus ja ajoitus olivat mitä mainioimmat. Porukka hieman kasvoi alkuperäisestä suunnitelmien edetessä, mutta lopulta koossa oli 11 henkeä, 3 autoa ja reilu viikko vapaata!

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, opiskelukaverini saapui Madridiin jo reissua edeltävällä viikolla nauttimaan auringosta, shoppailusta ja Madridin tunnelmasta. Lämpöä ja shoppailtavaa kyllä riitti ja Madridkin näytti tunnelmiaan mm. erään erittäin tuottoisan shoppilureissun päätteksi. Vorojen mukaan lähti jälleen blondin lompakko! Uskomattoman taitavia pitkäkyntisiä, ei voi muuta sanoa. Lompakko lähti etupuolella kannetun, kiinni olleen laukun sisällä olevasta vetoketjutaskusta meidän kummankaan huomaamatta! Jälleen siis naapurin poliisiasemalle, onneksi proseduurit olivat jo allekirjoittaneelle tutut ja maalliset menetykset jäivät ajokorttia lukuunottamatta pieniksi.

Muuten meininki oli erittäin leppoisa, kävimme suurilla botelloneilla (lue pussikaljat), isossa yökerhossa, otimme aurinkoa puistoissa, katselimme hieman nähtävyyksiä ja nautimme hyvästä ruoasta ja seurasta. Itse jouduin tosin vielä tekemään hieman kouluhommia ja yhden tentinkin (ekat opintopisteet taskussa Espanjasta!!). Samalla suunnittelimme kaveriporukkani kanssa road tripin reittejä, hotelleja, autoja ynnä muita käytännön järjestelyitä. Olimme hieman myöhään liikkeellä, mutta saimme kuitenkin lopulta hotellit ja autot varattua etukäteen (kaksi vw golfia ja yksi seat leon).

Jokainen voi nyt ottaa mukavan asennon, varmista virvokkeiden välittömän läheisyyden, laittaa alta rod trip musiikkia taustalle, kääntää volymit kaakkoon  ja liittyä mukaan yhdelle elämäni ikimuistoisimmista matkoista! (allaolevaa kappaletta voi käyttää kätevästi myös tienpäällä raivoamisen sijaan, toimii myös ruuhkassa repeatilla soitettuna ikkunat auki.)

Huippuja Gibralttarilla

Matkaseurue koostui kolmesta suomalaisesta tytöstä, kahdesta saksalaisesta pojasta ja yhdestä saksalaisesta tytöstä, kahdesta ranskalaisesta tytöstä, hollantilaisista tytöstä ja pojasta sekä yhdestä yhdysvaltalaisesta pojasta.

Lennot oli varattu jo etukäteen Alicanteen (7-45 euroa naama, hieman varauspäivästä riippuen ryan airilla). Siellä olimme päättäneet viipyä pari yötä, osa hotellissa, osa kaverin kaverin luona lattiamajoituksessa. Meininki Alicantessa oli oikein leppoisa, tosin navakka tuuli sai rantapäivän muuttumaan mikrokuorinnaksi pöllyävän hiekan ansiosta. Yöelämääkin kaupungista löytyi, osallistuimme mm. bier pong-kisaan (en ota mitään vastuuta oikeinkirjoituksesta). Pelin ideana on saada pingispallo oluttuoppiin. Aina kun saa pallon vastustajan tuoppiin, vastustajan on juotava (vajaa) tuoppi. Nyt sitten kaikki lapset ja lapsen mieliset kokeilemaan kotona! (Peliä pelataan virallisesti pareittan, mutta onnistuu minkä tahansa kokoisessa seurueessa). Suomalaisiakin Alicanteen oli osunut seurueemme lisäksi useampi kappale.

Alicanten rantabulevardi

Satama

Ranta (eikö ole valaisevia kuvatekstejä!)

Semana Santan kulkue Alicantessa. Tötteröiden värit, musiikki ja koristelut vaihtelivat pääsiäisviikon tapahtumien mukaan.

Kukkula(!)

 

Ensimmäinen pit stop

Alicantesta vuokrasimme kolmantena päivänä kolme autoa, joilla suunta otettiin suurinpiirtein kohti Almeriaa. Tähän vaiheeseen VINKKI: Espanjassa tieopasteet eivät ole mitenkään verrannollisia Suomeen. Yhtiömme suosittelee GPS:ää tai karttaa! Mikäli karttaan päädytään, kannattaa sitä myös etukäteen vähän vilkaista, mielummin ennen kuin ollaan moottoritiellä. No soitellen lähdettiin sotaan ja niin löysimme toisemmekin taas jossain vaiheessa. Autoissa popit täysillä, aurinko kirkkaana taivaalla, maisemat sanoinkuvaamattomat ja seurana hyvä porukka, ei liene enempää tarvitse kertoa.

No ei se kyllä ihan näin idyllistä aina ollut, joku ei osannut ajaa, joku osasi ajaa muita paremmin takapenkiltäkin, joku olisi halunnut pysähdellä ottamaan kuvia joka väliin jne. Kansainvälisellä porukalla reissaamisessa on omat kommervenkkinsä ja jokaiselta kaivattiin reissun erivaiheissa pitkää pinnaa. Fiilis pysyi kuitenkin korkealla ja Almeriaankin lopulta löydettiin.

Almeriassa nähtiin vastaavia Semana Santan (pyhän viikon) kulkueita kuin Alicantessakin. Lisäksi kaupungista löytyi useampi ranta ja kukkula, jolla oli linna, samaa rataa kuin muuallakin Andaluciassa. Almeria valikoitui reitille vähän randomisti: "Siellä on kuulema joku luontopuisto missä on kuivaa ja lintuja!" "Joo, se on Granadan matkan varrella, mennään sinne!". Almeriassa on myös poliiseja, joista ei sitten saa ottaa kuvia! Tuli muutamalle valokuvausta harrastavalle harvinaisen selväksi tämä seikka. Lähellä oleva luontopuisto Capo de Gata oli ihan jees. Ei mitenkään erityisen huikea, toi hieman mieleen villin lännen. Ehdottomasti upein oli vuorella oleva serpentiinitie ja sieltä avautuvat maisemat välimerelle (akku loppui omasta kamerasta, joten ei kuvia, kuvitelkaa itse). Sillä tiellä kyllä kiitin onneani, että se ajokortti meni lompakon mukana ja ainoastaan yksi autoista maksettiin minun luottokortillani, joten en joutunut rattiin (kytö olisi kyllä ollu välillä aika kova).

Cato de Gamposta juuri ennen akkuparan loppumista

Capo de Gatosta suunta otettiin suurinpiirtein kohti Granadaa. Reittivalinnoistahan ei olisi kannattanut taas keskustella etukäteen, paljon jännempää ajella edellä ajavan auton perässä ja sitten soitella että minne te ajette! Minustakin on selvästi tulossa liian espanjalainen kun tämä ei edes nyppinyt :D! Tällä etapilla tulivat tutuksi myös espanjanlaiset mansikkaviljelmät. Äkkinäinen olisi voinut luulla joulun tulleen valkoisen muovin jatkuessa silmin kantamattomiin. Granadasta voisin sanoa yhden sanan; tietyömaita. Paljon. Tässävaiheessa on hyvää antaa lisää VINKKEJÄ road tripeille aikoville; hotellien osoitteiden lisäksi on positiivista olla kaupunkien kartat ja paikat missä hotellit kartalla sijaitsevat. Hotellien etsimiseen kului melkoinen tovi, mutta tulipahan jälleen otettua kontaktia alkuasukkaisiin. Granadassa oli myös reissun ehdottomasti hienoin hotelli, ilmaisia tapaksia ja pitkän perjantain mustansävyinen kulkue, johon sattumalta osuimme paikalle. Alhambra jäi suurista odotuksista huolimatta näkemättä pääsiäisviikon turistipaljoudesta johtuen (liput olisi pitänyt varata viikkoja aikaisemmin).

Granada

Jokaiselle road tripille kuuluu läjä sisäpiirin vitsejä, joista yksi legendaarisimmista syntyi kulkuetta seuratessa. Kulkue oli siis pitkän perjantain kulkue, eli ristisaatto. Kulkueen kunniaksi kaupungista sammutettiin valot ja vain kulkueen mustaksi huputetuilla jäsenillä oli mustat kynttilät valoinaan. Epäonneksemme olimme seikkailemassa jollakin vanhankaupungin pikkukujalla kehittelemässä runoa (Kun kunnollinen Koen (lausutaan kun) kunnosti kunnollisesti...) valojen sammuessa. Melkoinen kiljuntahan siitä niillä pimeillä kujilla pääsi, ja kun lopulta näimme valoa tunnelin päässä sieltä kuului myös kovaääninen SSHHH! Tätä espanjalaiset viljelevät niin oppintunneilla kuin muuallakin hiljentääkseen toisensa, joskus toimii joskus ei, mutta pääasia on suhista se mahdollisimman kovaa ja ilmeellä. Suhista voi mitä pienimmästä äänestä (esim. yskäisystä) ja sitten kaikki liittyvät suhinaan niin, että sihinä on lopulta alkuperäistä ääntä kovempi.

(Arvioni mukaan tässä vaiheessa tarvitaan seuraavaa kappaletta. Kertosäe kuuluu laulaa mukana ja lopussa taputtaa, kiitos Christian tästä!)

Jos ei muuta keksi niin Motrilin kautta on aina hyvä koukata (tai sitten ei)

Ikkunan läpi liikkuvasta autosta napsitut maisemakuvat eivät tee oikeutta näille kukkuloille

Granadasta suuntasimme reippaina ja toiveikkaina Torremolinokseen. Yksi autoista palautettiin matkan varrella Malagaan. Torremolinoksessa tarkoitus oli nauttia hotellin uima-altaasta ja rannoista, mutta paikallinen Juha Föhr oli päättänyt toisin. Paikallisessa yöelämässäkään ei ollu kehuttavaa, joten istuskelimme iltaisin hotellin terassilla pelaamassa biljardia ja nauttien paikallisen supermarketin tarjonnasta. Hyvinhän se niinkin meni. Yhtenä päivänä vierailimme Malagassa (ei mitään erityismainintoja) ja seuraavana ajelimme Gibraltarille.

Löydettiin tyttöjen kanssa viidakko Torremolinoksesta (pikkasen eksyttiin, tällä kertaa jalan)

Kirkko Malagassa (mitä tekisittekään ilman näitä kuvailevia tekstejä?)

Englannissa

Kerrankin Englannissa sää oli parempi kuin Espanjassa (Gibraltar on siis Englannille kuuluvaa niemi ja kylä aivan Espanjan eteläkärjessä). Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Gibraltarilla voi tehdä edullisia ostoksia (jos kaupat ovat auki), ihastella ulkomaan tunnelmaa, nauttia englannin kielestä, sekä tietenkin vierailla the Rockilla. Rock on noin 400m korkea kallio, jolta aukeavat huikeat maisemat selkeällä säällä aina Afrikkaan saakka. Kalliolla elää myös vapaana useita apinoita. Apinat ovat villejä, mutta tottuneet turisteihin. Kaverini sai tästä muistutuksen heti gondolista poistuessamme, kun apina tarttui hänen muovipussiinsa aikomuksenaan viedä se. Kaverini ei pussinsa sisällöstä ollut noin vain valmis luopumaan ja muiden ritarillisesti nauraessa taustalla apina joutu luovuttamaan tämän taistelun. Vaikka syvää sukulaisuutta apinoihin tunnenkin, henkilökohtaisesti pidän näistä serkuista enemmän häkin takana, sen verran arvaamattomia vekkuleita olivat.

Matkalla Kivelle

Ei niin pelottava apina

Välillä taivas oli aivan kirkas, vällä pilvet peittivät alleen kaike. Aika jänskää olla hattarassa :)!

Näyttää suloiselle, on peto

Varokaa

Apinan kosto

Auringonlasku

Gibralttar

Viimeisenä päivänä aurinko suostui viimein paistamaan myös Torremolinoksessa, joten kauan kaivattu rantapäivä saatiin jälleen loman loppuun. Päivä sujui lokoisasti auringosta nauttien, meressä uiden ja rusketusta syventäen. Ja jälleen seuraa VINKKI: Vaikka miten kuvittelisit että olet mies, etkä pala auringossa, sinä tarvitset aurinkorasvaa ja  kun 7 naista sanoo sinun olevan punainen, rannalla nukkumisen sijaan laita paita päälle! No okei, tämä koskee kyllä naisiakin. Muutama otti siis oikein kunnon värin nahkaansa ja läpi yön kestänyt ajomatka Madridiin oli osalle hieman tuskallinen. Jos joku tässä vaiheessa ihmettelee, kuinka mahduimme 11 ihmistä kahteen autoon, niin tiedoksenne saatettakoon, että tuutorinanikin tunnettu herrashenkilö jatkoi vielä omin päin jatkamaan lomaansa Murciaan muiden suunnatessa kotikonnuille.

Aarteita rannalta

Käristyy käristyy

Minnit merihädässä

Paluumatka oli aika väsynyttä, kun ajoimme läpi yön kohti Madridia. Ja sitten taas VINKKI: suunnitellessa autojen vuokrauksia kannattaa huomioda mihin aikaan auto olisi mukava ja järkevä palauttaa. Väsyneiden juttujen saattelemana kaikki kulkuneuvot saatiin vihdoin ja viimein (avaimet unohtuivat väärään taskuun jne. pientä) palautettua ehjinä ja ja koko kööri nukkumaan kuka minnekin. Reissu oli kerrassaan bueno ja ehdottomasti niitä juttuja jotka tältä keväältä muistan lopun elämäni.

Vastaavia reissuja tulevaisuudessa suunnitteleville hieman osviittaa hinnoista: hotellit (hostellit olivat jo täynnä) liian myöhään varattuina noinkin isolle porukalle olivat n. 20-35 euroa yö. Auto 6 vuorokaudeksi maksoi n.300 euroa kappale (ylimääräisillä vakuutuksilla, rajoittamattomilla kilometreillä ja palautus eri paikkaan). Dieseliin ynnä muihin koko porukalta kului henkeä kohti alle 30 euroa, eli hinnat eivät päätä huimanneet. Autoja vuokratessa Espanjassa kannattaa kiinnittää erityistä humiota kolhuihin. Ajotavat ovat mitä sattuu (eivät kuitenkaan hengenvaaralliset, lähinnä parkkipaikoilla kolhitaan huoletta) joten jokainen naarmu kannattaa jo auton lunastus vaiheessa merkata ylös vuokraamon henkilökunnan kanssa. Aikaa vie hetken, mutta voi säästää pitkän pennin

Ja loppuun jokaisen pit stopin biisi, jonka tahdissa on hyvä alkaa suunnitella reilun viikon päässä siintävää Ibizan reissua. Reissuun lähtee 2500 vaihtaria ympäri Espanjaa. Jokaiselle illalle on luvassa bileet eri yökerhoissa (mm. maailman isoimmassa) ja muutenkin meiningin pitäisi  hyvitellä väliin jääneitä SOOLIN talvipäiviä. Ibizaa ennen kuitenkin vielä vappu Madridissa!

Nauttikaa Suome keväästä, siellä olivat säät kuulema välillä jopa paremmat kuin Andaluciassa! Täällä alkaa jo hieman koti-ikävä hiipiä mieleen, vaikka samalla näkee painajaisia siitä ettei täälä voi olla loputtomiin, ristiriitaista.